Seuraa haetaan

Kuvasta näkyy viimeisen viikon pääasiallisimmat tekemiset eli nukkumista, lepäilyä ja taas nukkumista. Kaunis kesä parhaimmillaan ja mitään ei tapahdu. Emäntä könkkää kummallisten keppiensä kanssa, eikä lähde talosta minnekään, korkeintaan istumaan terassille takapihalle. Hyvä että edes enää rapsutusetäisyydelle pääsee kun on väisteltävä kyynärsauvoja ja emännän kipsin peittämää ja kuulemma kipeää jalkaa. Ei puhettakaan treeneihin lähtemisestä...ei. Johan tässä koiraveljekset vallan tylsistyvät. Onneksi sentään viikonloppuna isäntä vei juoksemaan ja uimaan, sai jopa noutaa muutaman dummynkin, vaikka ei se kyllä kunnon treeniä ollut.Mukavaa kuitenkin.

Kaikenlaista on pitänyt pikkuveikan kanssa kuitenkin keksiä emännän päänmenoksi. Erilaisten tavaroiden, kuten kenkien, sukkien, t-paitojen,alusvaatteiden ym., levittely pitkin pihamaata kuuluu päivittäisiin touhuihin. Saapa edes hieman noutotreeniä kun emäntä laittaa hakemaan tavarat pois. Emäntä ei kylläkään kauheasti välitä tästä leikistä ja varsinkaan siitä kun perheen vaatekerta lojuu pitkin pihamaata. Mutta minkäs teet, jotain tekemistä täytyy koirallakin olla.

Että tällaista täältä tälläerää. Täällä olisi siis kaksi kultaista weljestä vailla seuraa ja aktiviteettejä.

Terveisin Elmo (ja Eetu)

Ps. emännän huomautus, annetaan vain lainaan

Pakkolomailua

Voi elämän kevät tätä epäonnea! Sitä ei paljon tarvita kun kaikki suunnitelmat heittävät häränpyllyä. Ihan tavallinen iltalenkki weljesten kanssa johti emännän invalidisoitumiseen useiden viikkojen ajaksi.

Ainahan emäntä on ollut altis tapaturmille (sehän on jo lähes vitsi kavereiden keskuudessa) mutta kaikelta vakavammalta on tähän asti onnistuttu välttymään. Vaan nyt kolahti ja kunnolla. Miten kukaan voi liukastua ja katkaista koipensa keskellä kesää???

Lenkkipolun reuna oli sateen jäljiltä mutainen ja liukas ja siihen emäntä ressu onnistui polkaisemaan sillä seurauksella, että nilkka muljahti ympäri. Kävely loppui siihen paikkaan ja emännältä pääsi melkoinen poru. Mahtoi olla koomisen näköistä (muiden mielestä, ei emännän),kun kaksi kultaista noutajapoikaa pyörivät ja hyppivät kaatuneen emäntänsä ympärillä, tökkien kuonolla ja luullen että tämä on jokin uusi leikki. Tosin meni tovi ennenkuin ketää tuli paikalle. Emännältä alkoivat olla vitsit vähissä. Yleensä aina mukana oleva kännykkä koristi tällä kertaa eteisen hyllyä, joen siitä ei apuja saanut. Matkaa kotiin oli kutakuinkin 100 metriä, niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana. Kipu ja turvotus nilkan seudussa paheni koko ajan.

Vihdoin rinssi uljas ratsullaan (eläkeikää lähestyvä ystävällinen koiraihminen polkupyörällä)tuli paikalle ja otti tilanteen haltuunsa.Emäntäkin alkoi rauhoittua. Avulias auttaja haki autonsa, laittoi kummastuneet weljekset autoon sekä auttoi emännän kyytiin ja toi kotiin.
Kotoa matka jatkui mutaisten vaatteiden vaihdon jälkeen kohti terveyskeskuksen päivystystä ja sieltä röntgenkuvauksen jälkeen edelleen sairaalan kirurgian päivystykseen. Sen verran pahasti oli jalka murtunut, että se jouduttaisiin korjaamaan leikkauksella.

Nyt muutama päivä tapahtuneen jälkeeen emäntä makoilee olkkarin sohvalla ja koettaa saada aikansa kulumaan. Oikeaa jalkaa koristaa komea violetti kipsi ja mustelmista siniset varpaat. Kipulääkkeitä kuluu tasaiseen tahtiin. Kaikki kesän suunnitelmat menivät uusiksi. Ei ratsastuskurssia, minkä piti alkaa viikon kuluttua. Ei treenejä Elmon ja Eetun kanssa. Kaikki suunnitelmissa olleet nomekokeet jäävät käymättä... :( Vähemmästäkin mennee suu mutrulleen....

Ainakin kuusi viikkoa kipsi on kintussa. Pakkoloma siis edessä ja jotain tekemistä pitäisi keksiä. Vaan mitä?? Pelkkä sohvalla loikoilu ei kauheasti houkuttele vaan minkäs teet. Nyt ainakin saa nukkua tarpeeksi... Vaan mitä tuumaavat aina vauhdikkaat weljekset tällaisesta laiskottelusta? Sen aika näyttää...

Syntymäpäivä

Kaksi vuotta sitten Trine synnytti tähän maailmaan monta suloista kultaisen noutajan pentua. Yhden niistä saimme ilostuttamaan (ja rehellisyyden nimissä joskus myös vihastuttamaan )elämäämme. Paljon on yhdessä touhuttu ja lisää on luvassa toivottavasti monta monituista vuotta. Siispä.....

ONNEA EETU !

9.7.2009

Onnittelut myös Remo, Turo, Rusko, Eikka, Figo, Essi, Bloom ja Ebba (toivottavasti kaikki menivät oikein)

"Jos ihmiset rakastaisivat toisiaan yhtä paljon kun koiriaan,maailma olisi paratiisi" - James Douglas -