Opintomatkalla

On pimeä varhainen syysaamu. Herään hieman ennen sitä yleensä niin ärsyttävää piippausta, kännykän näyttö osoittaa kellon olevan 04.15. Eetu kääntää kylkeä ja jatkaa kuorsausta, ei se emäntä yleensä tähän aikaan vielä itseään ylös saa kammettua, nythän on yö. Tänään ylös nouseminen on kuitenkin muita aamuja helpompaa, ollaan lähdössä poikien kanssa opintomatkalle. Tosin veljekset eivät sitä vielä tässä vaiheessa tienneet. Elmolla saattoi olla omat aavistuksensa reissuunlähdöstä, koska emäntä oli illalla pakkaillut kaiken näköisiä kamoja mustaan laukkuunsa, mutta koskaan ei voi olla varma. Kaiken varalta on hyvä pysytellä emännän lähellä, ettei se vaan pääse livahtamaan huomaamatta minnekään.

Kello 5.10 Volvon nokka kääntyy jo hyvin tutuksi tulleelle kuutostielle ja matka kohti Kuusankoskea voi alkaa. Ei edes pimeä ja paikoitellen hernerokkasumuinen tie latista emännän intoa; nyt päästään reenaamaan hyvässä opissa ja mukavassa seurassa. Veljesten kasvattajat olivat järjestäneet koulutuksen, johon meille jo entuudestaan tuttu Kurt Becksteiner oli tulossa kouluttamaan Weljesläisiä muutamaksi päiväksi. 


Taasen on emännän pieni pää täynnä ohjeita ja opastusta koiran kouluttamiseen liittyen. Kun vain muistaisi kaiken oppimansa :)
Perjantaina saimme Elmon kanssa harjoitusta luovutuksiin, mitkä mukavasti paranivat mitä pidemmälle harjoituspäivä eteni. Tehtiin linjoja ja erilaisia ohjausharjoituksia. Koirat juoksivat ja niin taisivat juosta ohjaajatkin meikäläistä lukuun ottamatta. Tähän ei kylläkään ollut syynä se, että olisimme Emon kanssa onnistuneet kaikessa vaan lähinnä se, että meikäläinen ei pystynyt tuoreen polvioperaation jäljiltä vielä liikkumaan etanavauhtia nopeammin :)


Lauantaiana heti aamusta oli sitten Eetun vuoro. HUOH!!! Minä kun luulin, että pahin olisi ollut jo ohi tuon höyrypään kanssa. Valtaosa kesän koereissuista ja treeneistä olivat sujuneet kohtalaisesti mitä koiran hallittavuuteen tulee mutta nyt Eetu taas päätti alkaa "pomottamisensa" ja pisti emäntänsä hermoriekaleet taas kovalle koetukselle (ja polven). Kukaan ei varmaankaan usko että OLLAAN ME IHAN OIKEASTI REENATTU!!! No Kurtilta löytyi taas kerran paljon hyviä neuvoja käsitellä tuollaista kuumakallea kuin Eetu. Aika sitten näyttää kuinka emännän käy... periaatteella periksi ei anneta mennään eteenpäin.

Kuvia lauantailta:

Kurt antamassa ohjeita linjaharjoitukseen.

Elmo lähdössä linjalle

Kurt näyttää miten dummy tulee luovuttaa.. ja Elmohan oppii..

Oppi taitaa mennä perille.

Ja taas mennään..

Löytyihän se.

 

 

 

 

 

.

Ja lauantailta:

Markkeerausta odottaen

Vauhdikas palautus.

Tehtävään keskittymistä seuraamisen avulla.

Palauttamista harjoiteltiin myös Eetun kanssa.

Lähihakutehtävään lähettäminen.

Eetun ensimmäinen WT-koe

Eetu pääsi kisaamaan WT-kokeeseen ystäväni Taijan kanssa. Minulla oli tarkoitus itse osallistua samaan kilpailuun Elmon kanssa mutta kisaviikolle sattunut polven tähystysleikkaus sotki suunnitelmat ja Elmo joutui ikäväkseen jäämään kotiin murjottamaan.

Kaakon noutajakoirayhdistyksen järjestämä koe pidettiin Joutsenossa, Konnunsuolla. Aamulla varhain,heti kukonlaulun aikaan, lähdimme "köröttelemään" Taijan autolla kohti koepaikkaa. Matka sujui nopeasti mukavia jutellessa ja ennätimme hyvin ilmoittautua ennen kilpailun alkamista. Eetu ja Taija kilpailivat numerolla 10, ollen alokaskuokan viimeinen koirakko. Ei siis arpaonnea kuumakallelle tällä kertaa. No tällä mentiin.

Tuomareina kisassa toimivat Pauliina Ahola ja Miso Sipola. Eetu aloitti Pauliinan rasteilla. Ensimmäinen rastitehtävä oli ykkösmarkkeeraus pellolle. Ennen markkeerausta koiraa seuruutettiin ilman hihnaa pieni matka, minkä jälkeen koira pysäytettiin katsomaan markkeeraus.Eetulla oli kierrokset päällä ja seuraaminen oli hieman levotonta ja koira pyrki edistämään jonkin verran. Itse markkeeraus sujui hyvin. Eetu ei näköjään ollut täysin varma kenelle markkeeraus tulisi palauttaa, koska yritti ensin vauhtihöyryssään palauttaa dummyn ampujalle, joka seisoi keskellä peltoa. Tämä herätti hilpeyttä tuomarissa ja toimitsijoissa. Taijan kutsusta Eetu kuitenkin toi dummyn oikeaan osoitteeseen. Pisteitä rastileta saatiin 17.

Eetu palauttaa markkeerausta

Toisella rastilla tehtävänä oli lähihakutehtävä. Koira tuli saada etenemään halutulle alueelle, minne oli piilotettu 5 dummyä ja niistä 2 tuli saada talteen. Eetu kävi erittäin "kuumana" ennen tätä rastitehtävää. Olivatko syynä sitten jokapuoleta kuuluvat laukaukset ja halu päästä tekemään vai se, että Eetu ei päässyt luokseni vaan joutui odottelemaan vuoroaan kilpailijoille osoitetussa paikassa? Varmaan osittain molemmat syyt ja niinpä päätin tämän rastin jälkeen pysyä kokonaan Eetulta näkymättömissä. Taijan kertoman mukaan Eetu kuitenkin keskittyi tehtävään ongelmitta (vaikka oli ollutniin levoton odotuspaikalla) ja dummyt löytyivät nopeasti. Hieman pisteitä menetettiin enesimmäisen dummyn pudottua luovutustilanteessa. Pisteitä rastilta kuitenkin 18.

Lähetys lähihakutehtävään

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten siirryttin Mison rasteille. Seraavana oli vuorossa Markkeeraus ja ohjaustehtävä. Lähetyspaikka oli "kukkulan" päällä ja itse markkeeraus heitettiin pellolta heinikkoon. Heinikon ja pellon välissä oli oja. Eetu markkeerasi heiton liian pitkäksi ja tuli pellolle saakka. Taija joutui vääntämään tovin ennen kuin dummy saatiin ylös. Koiran palauttaessa markkeerausta, ohjaus dummy laitettiin samaan paikkaan.minne markkeeraus oli tippunut. Ohjaus onnistui suht' vaivattomasti. Markkeerauksen epäonnistuminen pudotti tämän rastin pisteet vain kymmeneen ja finaalipaikka oli menetetty :( Mutta kisa kuitenkin jatkui.

Markkeeraus/ohjaustehtävä

Neljännellä rastilla tuli ykkösmrkkeeraus ojaan peltojen väliin. Tämän Eetu oli suorittanut muutoin suoraviivasesti ja nopeasti mutta palauttaessa dummy oli pudonnut ja siitä pisteissä tietysti rokotettiin. Rastipisteitä tältä rastilta 16.

Kaiken kaikkiaan Eetun ensimmänen WT-startti sujui siis kohtalaisen hyvin. Harmittavan pienestä oli tällä kertaa finaalipaikka kiinni, vain siitä yhdestä ainokaisesta pisteestä. Yhteistyö "vieraan" ohjaajan kanssa toimi mukavasti, vaikka yhteisiä harjoituskertoja ennen koetta taisi olla vain neljä kertaa. Tästä voi päätellä miten työhullusta koirasta on kyse. Eetulle on tärkeää vaan päästä tekemään, ihan sama kenen kanssa. Toki kokeessa onnistuminen "vieraan" koiran kanssa vaatii ohjaajalta myös osaamista ja kokemusta ja tätä Taijalta kyllä löytyy :).

Koetulokseksi saatiin ALO2 pisteillä 61. Mukava ylläri oli, että Eetu oli oman luokkansa koirista toimitsijoiden "suosikki" ja palkittiin tästä hyvästä. Hyvä Eetu!!!
Kiitos ja kumarrus myös Taijalle. Oli mukava seurata kaksikon työskentelyä kokeen aikana.

 

Elmo Raaseporissa 18.- 19.9.2010

Tämän B-koekauden päätteeksi Elmo kävi starttaamassa pari starttia kasvattajansa A-P:n kanssa. GR:n mestaruuskoe kisattiin 18.9. Raaseporissa ja toinen koe 19.9. samaisessa paikassa.

Mestaruuskokeessa Elmo oli suorittanut tehtävät sitä iän ikuista ohjausta lukuunottamatta hienosti, eikä sekään kuulemma kauheasti ollut vajaaksi jäänyt. Tulokseksi tuli meille niin tuttu AVO3. Elmo kuitenkin palkittiin pystillä avoimenluokan parhaasta markkeerauksesta :)

Tässä Elmon Koearvostelu, tuomarina Risto Heikkonen.


Haku: Tekee hyvää itsenäistä hakua.
Ohjattavuus:Ei kuuntele tarpeeksi etäälle ohjaajan merkkejä.
Paikallistamiskyky:Näkee molemmat heitot, noutaa molemmat riistat.
Riistan käsittely: Hyvää.
Muut ominaisuudet: Rauhallinen ja tarkkaavainen laukausten aikana.
Yleisvaikutelma: Työskentelyhaluinen koira, jonka epäonnistuminen ohjaustehtävässä pudottaa palkintosijaa.
AVO3


Seuraavana päivänä A-P ja Elmo saivat tulokseksi AVO2. Ohjaus oli nyt onnistunut samoin haku, mikä on tällä kaudella ollut Elmon vahva-alue. Nyt Elmo oli tarvinnut hieman apua merkkeerauksessa, jottei olisi ajautunut kokeen halkualueelle.


Päivän koearvostelu, tuomarina Timo Väisänen


Haku: Tutkii määrätietoisesti ja innokkaasti aluetta ja löytää nopeasti riittävästi riistaa.
Ohjattavuus: Ottaa ohjausta ja selvittää tehtävän melko suoraviivaisesti.
Paikallistamiskyky: Näkee heitot, noutaaa toisen itsenäisesti. Muistikuva ensin heitetystä sen verran hatara, että ohjaaja joutuu tukemaan koiraa.
Riistan käsittely: Moitteetonta.
Muut ominaisuudet: Rauhallinen passissa.
Yleisvaikutelma: Tarmokas, vahva työskentelijä, jonka muuten hyvää koesuoritusta miinustaa pieni haparointi markkeerauksessa.
AVO2

Siis vielä jatkuu ykkösen metsästys avo-luokassa ensi keväänä ja tietty Eetukin liittyy mukaan tähän porukkaan. Paljon kiitoksia A-P:lle koiran ohjaamisesta ja kannustavista sanoista jatkoa ajatellen.
Eteenpäin vaan sano mummo lumessa :)).