Kokeissa

Weljekset ja emäntä aloittivat B-koekautensa kesä-heinäkuun vaihteessa Hirvensalmella. Elmo lauantaina ja Eetu sunnuntaina. Hirvensalmelle vääntäydyttiin koko nykyisen perheen kokoonpanon kera (isäntä, emäntä ja weljekset) jo perjantai iltana. Sukulaiset ystävällisesti ottivat koko konkkaronkan majoittaakseen :) Kiitos Katille ja Mikalle!

Elmon ensimmäinen B-startti oli launataina iltapäivällä, päivän kolmanneksiviimeisessä parissa (24 koirakkoa). Tuomarina kokeessa toimi Timo Väisänen. Emäntä ei oikein tiennyt mitä odottaa, kiitos alkukesän treenikommellusten ja väännön, mutta kuten aina Elmo osasi taas yllättää. Kaikki tehtävät ykkösmarkeerausta lukuunottamatta sujuivat mallikkaasti. Ykkösessä haparointi (rista saatiin kyllä talteen) alensi palkintosijaa. Kaikkein onnellisin emäntä oli ohjaustehtävän onnistumisesta, vaikka Elmoa oli hieman vaikea saada etenemään kosteikolta veteen. Kun koira oli saatu veteen, ohjaaminen siellä ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia :))

Elmon saama yleisvaikutelma kokeesta kuuluu seuraavasti:  Hyvässä yhteistyössä ohjaajan kanssa toimiva koira. Koiran muuten erinomaista koetta miinustaa haparointi ykkösmarkkeerauksessa. Tuloksena VOI 2.


Sunnuntaina oli sitten Eetu höyryläisen vuoro.  Emännän odotukset olivat asteen verran korkeammalla kuin ennen edellisen päivän starttia Elmon kanssa. Eetu oli osoittanut alkukesästä editymisen merkkejä varsinkin ohjauksen saralla mutta kuinkas sitten kävikään? Eetun viimevuotinen hyvä haku olikin melkolailla hukassa. ( Syynä varmaan ne lukuisat ohjaustreenit). Koe alkoi haulla, josta oli tarkoitus saada ylös kolme riistaa, kaksi vesialueelta ja fasaani maalta. Lokit eivät tuottaneet Eetulle ongelmia, mutta fasu sai jäädä metsään :(

Kakkosmarkkeerauksella toiselle riistalle emäntä joutui hiukan antamaan apua ja sitten se ohjaus... Hoh hoijaa.. Höyryläinen pysyy kyllä hallinnassa, mutta ei halua edetä sinne mihin emäntä hänen haluaa menevän. Se sitten siitä alkukesän hyvästä ohajutuvuudesta. No täytyy kyllä myöntää, että maasto ei emännän mielestä ollut kaikkein helpoin, mutta täysin suoritettavissa olevat tehtävät.

Eetun koeselostus kuuluu seuraavasti:

Haku: Alue 1, työskentely on hieman päämäärätöntä ja palailee usein tyhjänä. Saa kaislikon lokit ylös
         mutta kuiva osa jää  tutkimatta ja fasaani jää noutamatta.

         Alue 2, Ei tahdo lähteä etenemään kostealta alueelta kuivan maan suuntaan. Lopulta tuo alueelta
         yhden riistan.

Ohjattavuus: Kuuntelee jonkin verran ohjaajaa, eikä karkaa hallinnasta, mutta ohjaaja ei saa koiraa   
                   etenemään riistan suuntaan ja ohjaustehtävä jää suorittamatta.

Paikallistamiskyky: Havaitsee heitot ja noutaa toisen suoraviivaisesti, mutta ensin heitetystä muistikuva hatara ja ohjaaja joutuu tukemaan koiraa, jotta riista saadaan ylös.

Riistan käsittely: Hyvät otteet ja luovutukset

Yleisvaikutelma: Hieman vaihtelevasti työskentelevä koira, joka suorittaa kokeen läpi, mutta puutteet eri osa-alueilla pudottavat koiran parhaimmilta sijoilta. Tuloksena AVO 3. Tuomarina kokeessa oli Timo Väisänen.

Eetu hakutehtävässä (Kuva Pia Riiheläinena)

Löytyihän sieltä jotakin (Kuva Pia Riiheläinen)

Eetu-höyryläinen koesuorotuksen jälkeen (Kuva Pia Riiheläinen)

 Seuraavana viikonloppuna emäntä ja Weljekset suuntasivat kesälomareissulle pohjoiseen, terkemmin Tornioon, tapaamaan ystäviä ja samalla starttaamaan. Ajokilometrejä kulkupelin mittariin kertyi toista tuhatta mutta väliäkös tuolla, kun oli tarjolla mukavaa seuraa ja kokeissakin saatiin taas jonkilaisia tuloksia aikaiseksi :))

Lauantai-aamuna ensimmäisenä vuorossa oli Eetu, joka starttasi Avoimen luokan numerolla 3. Emäntä ei ennättänyt katsoa koetta etukäteen, koska vuoro oli heti toisessa parissa. Tälläkin kertaa tulokseksi saatiin AVO 3. Eetu missasi toisen markkeerausheiton kokonaan :( mutta tällä kertaa ohajustehtävä meni hienosti :)

Yleisvaikutelmaksi Veli-Erkki Haatajalta saatiin seuraavaa:

Suorittaa rutiinilla muut tehtävät paitsi markkeeraustehtävän. Toivoisin syvällisempää paneutumista tehtäviin.


Elmon vuoro oli sitten iltapäivän toiseksiviimeisessä parissa. Koe oli mielestäni perus voittajaluokan koe ilman turhia kommervenkkejä. Tuomarina kokeessa oli Vesa Turunen. Seuraavassa Elmon koeselostus:

Haku: Koira aloittaa haun tehden hyvää, tehokasta ja kattavaa hakua kosteammalla alueella. Haun tehokkuus hipuu suoalueella.

Ohjattavuus: Koira kuuntelee ohjaajan signaaleja ja saadaan ohjattua riistalle.

Paikallistamiskyky: Koira havaitsee molemmat heitot hyvin ja noutaa molemmat suoraviivaisesti ja nopeasti.

Riistan käsittely: Erinomainen riistan käsittelijä.

Muut ominaisuudet: Melko rauhallinen passissa.

Yleisvaikutelma: Koira aloittaa kokeen suorittamalla erinomaisen paikallistamistehtävän sekä mukavan ohjaustehtävän. Aloittaa haun tehokkaasti, mutta teho ja into häviää ja riistoja jää löytymättä ja se himmentää kokonaiskuvaa.

 Tulokseksi saatiin VOI 2


Elmo starttasi toistamiseen vielä sunnutaina. Tuomarina oli tuollon Veli-Erkki Haataja. Koe alkoi kakkosmarkkeerauksella, jota siivitti vielä kolmas laukaus ohjaukselle. Ennen markkeerauksien noutamista suoritettiin ohjaustehtävä. Sekä ohjauksen että markkeeruaksen haasteellisuutta lisäsi hakualueen sijainti (heti markkeerauksien ja ohjauksen takana). Näiden jälkeen tehtiin hakua sekä kosteikolla että samisella suoalueelle kuin edellisenäkin päivänä.

Kokeessa Elo osoitti taas itsepäisyyden merkkejä mutta KUUNTELI ojaajaansa :))) Niin ja markkeeraukset menivät hyvin. Ainoana isompana miinuksena taas haun hiipuminen. Ei "kunkun" (jotkut kun kutusuvat Elmoa nimellä kuningas-Elmo??) kunto riittänyt tälläkertaa. Mutta täytyy sanoa, että kaikesta huolimatta emäntä oli viikonlopun antiin kaikin puolin tyytyväinen. Ohessa vielä hilpeyttäkin herättänyt tuomarin yleisvaikutelmakommentti:

Hieman itsepäinen työskentelytapa, mutta ohjaajan tomeruudella saadaan tehtävät suoritettua. Toivoisin tehokkaampaa hakua maalla.

Taas tulos VOI 2. 

Alla muutamia kuvia Elmon suunnutain kokeesta. (Kuvat Jarmo Kadenius)

Eteen...

Ja menihän se, vaikka vähän itsepäinen onkin..

Ohjausriista talteen :)

Kauimmainen markkeeraus

Lomailua

Weljesten ja emännän kesälomaan, lyhyeen sellaiseen, mahtuu reenailua ja muutama koereissu. Muuten vaan ollaan ja nautitaan kesästä niinkuin alla olevista kuvista voi nähdä :)) (Koereissuista kerrotaan sitten tuonnempana)

Elmo loikkaa

Palautus puun takaa :)

Eetu vauhdissa

Potkurit käynnistyy

Välillä hakua maalta

Ja löytyihän se sieltä :)

Kuulumisia

Emännän vakaasta aikomuksesta ja suunnitelmista pitää blogi ajantasalla ei taaskaan ole tullut mitään :( vaan laitetaan tähän nyt jotakin kuulumisia.

Koittihan se vihdoin kevät tänne susirajallekin ja lumet sulivat pelloilta, kyllä sitä odotettiinkin. Joka keväiselellä innolla aloitettiin veljesten kanssa treenit pellolla. Lähes joka viikonloppu huhtikuun lopulta lähtien on ollut reissaamista tapahtumasta toiseen.

Ennen vappua käytiin Eetun kanssa kouluttautumassa ja tapaamassa tuttuja GR:n nome-viikonlopussa Pieksämäellä ja Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen ensimmäiset WT-kokeet järjestettiin Liperissä 5. ja 6.5. Kumpikin veljeksistä pääsi näyttämään osaamistaan (tai osaamattomuuttaan)viikonlopun aikana. Eetu starttasi lauantaina avoimessa luokassa ja yllätys yllätys, vei koko potin. Tulos AVO 1 sijoitus 1. Tuon päivän vesi- ja räntäsateesta huolimatta emäntä sai todeta, että paistaa se päivä joskus risukasaankin, ainakin vähän aikaa ;) sillä seuraavana päivänä pimeys tai ainakin hämäryys risukasassa palautui normaaliksi Elmon startatessa voittaja luokassa. Toki jos jotakin positiivista tuosta startista kaivelee, niin saimme sentään kahlattua läpi kaikki rastit. Eiväthän ne suoritukset kovin häikäiseviä olleet, mutta damit kuitenkin löytyivät lukuun ottamatta viimeisen rastin kakkosmarkkeerauksen toista damia. Hiukkasen emäntää harmitti, sillä olisihan se tulos ollut ihan kaiva saada, vaikka vähän himmeämpikin. (varsinkin kun jäi niin pienestä kiinni). Vaan leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä....

Helatorstaina starttasimme Eetun kanssa Sipoossa järjestetyssä Wt:ssä. Kaikki damit saatiin talteen ja tulokseksi AVO 2. Eetu kävi melkoisen kuumana ja emäntä sai vaan taas kerran todeta, että olisipa osannut aikanaan opettaa perusasiat paremmin koiralleen. (Ehkä sitten sille seuraavalle, jos sellainen vielä meidän laumaan tulee). 

Samaiasella etelän turneella emäntä kävi antamassa oppia Elmon kohta vuoden vanhoille pennuille, tai oikeastaan heidän emännilleen, taipparitreenien merkeissä. Mukavia pentusia ja emäntiä! Taipparikuulumisia jäädään kovasti odottelemaan ja toivottavasti jokunen uskaltautuisi ihan kokeisiinkin.


SITTEN VÄHÄN KUVILOITA :)


               GR:n nome-viiknloppu Pieksämäellä 28.-29.4.

                                Kouluttajana Bobby Robertson

 

ELMON JA RION JÄLKIKASVUA

Elmo

Kesäkuu on jo hyvällä vauhdilla menossa. Emäntä on laittanut koeilmoja vetämään. Treenattu on hyvällä ja huonolla menestyksellä. Eetun kehitys näyttää mukavalle (mutta Eetu on aina Eetu ja voi keksiä mitä vain). Elmon vesilinjat ovat taas kerran ja edelleen aiheuttaneet emännälle harmaita hiuksia ja verenpaineen nousua. Saas nyt sitten nähdä kunka äijäjääräpään käy? Jatkuuko koeura vielä vai vaihtuuko se oloneuvoksen uraan? No on se kuitenkin aika ihana jääräpäisyydestään huolimatta ;)

Odotusta...

Nyt se on kuumimmillaan, kevään odotus nimittäin. Tai onhan se kevät jo alkanut mutta oikeastaan vasta parin päivän ajan on tuntunut siltä, että vuodenkierto etenee ja lumet alkavat vihdoin sulaa. Kateellisena olen kuunnellut toisella puolella asuvien koiratuttujen kuvauskia siitä, että lunta ei ole kuin pieniä lämpäreitä siellä täällä. No itsehän tuota on tullut asuinpaikkansa valittua, joten ei auta valittaa. Hienoista ärsyyntyimistä kuitenkin on ilmassa, koska treenaamaan olisi jo kova hinku ja paikat ovat kiven alla (tai siis lumen alla). Vielä viime päiviin saakka ollaan päästy jäälle harjoittelmaan, mutta viikonlopun sääennuste lopettaa sen lystin lyhyeen. Täytyy vain toivoa, että lumet pelloilta sulavat nopeasti (vielä viikko sitten lunta oli pellolla meikäläistä nivuseen saakka).

On sitä kuitenkin talven aikan jotain päästy tekemään... Vai olikos se niin, että lahjattomat ne vaan treenailee?

Talven hiljaiseloa

Helmikuun loppu häämöttää, päivä on pidentynyt ja aurinkokin näyttäytyy aina aika ajoin täällä susirajankin puolessa :) Talven paukkupakkaset ovat toivottavasti taakse jääneitä. Toki mukava on ollut rauhoittua, köllötellä takan lämmössä ja olla vain. Mukavaa vastapainoa kesän jatkuvalle liikkeelläololle. Vaan kohta koittaa kevät.... :))


Muutamia kuvia 2011 syksyltä ja helmikuulta 2012.

GR:n mestaruuskokeessa 2011 (Elmo VOI 3)

 

 Eetu ja emäntä kouluttautumassa

 

Eräänä helmikuisena talvipäivänä Pyhäselän jäällä

 

Eetu

Elmo

Lentävä noutaja Eetu

Elmo

Eetu

Eetu

Elmo

Elmo