Odotusta...

Nyt se on kuumimmillaan, kevään odotus nimittäin. Tai onhan se kevät jo alkanut mutta oikeastaan vasta parin päivän ajan on tuntunut siltä, että vuodenkierto etenee ja lumet alkavat vihdoin sulaa. Kateellisena olen kuunnellut toisella puolella asuvien koiratuttujen kuvauskia siitä, että lunta ei ole kuin pieniä lämpäreitä siellä täällä. No itsehän tuota on tullut asuinpaikkansa valittua, joten ei auta valittaa. Hienoista ärsyyntyimistä kuitenkin on ilmassa, koska treenaamaan olisi jo kova hinku ja paikat ovat kiven alla (tai siis lumen alla). Vielä viime päiviin saakka ollaan päästy jäälle harjoittelmaan, mutta viikonlopun sääennuste lopettaa sen lystin lyhyeen. Täytyy vain toivoa, että lumet pelloilta sulavat nopeasti (vielä viikko sitten lunta oli pellolla meikäläistä nivuseen saakka).

On sitä kuitenkin talven aikan jotain päästy tekemään... Vai olikos se niin, että lahjattomat ne vaan treenailee?